Mielipideautomaatti

… vaikka heikoille jäille. Vaikkapa.

Sitähän joku jaksoi päivitellä, että kun ehdokkaina oli pelkkiä naisia.

kannen kuva: Lisa Ewald

Ilmestyihän se vihdoin! Nanna Johansson, Liv Strömquist, Karolina Bång, Karin Casimir Lindholm, Lisa Ewald, Sara Hansson ja Sara Granér! Dotterbolaget! Galago! Käännökset Minna Hjort ja Viljami Jauhiainen! Tekstaukset Ninni Aalto, Mari Ahokoivu, Mikko Huusko, Ilkka U. Pesämaa ja Aino Sutinen! Mahtavuutta! Ylisanoja! Kiitoksia!

Ylioppilaslehden arvostelu: ”Sarjakuvan mirri ei pure”

Tein esipuhetta kirjaan, mm. tää jäi yli. No, ehkä ens vuonna voi taas mennä mukaan Sarjakuvafestivaalien järjestämiseen, jos tulenpalavasti haluaa. Herramunvereni etten siihen enää ryhtyis. Rakastan tuottamista, mutta stressaan ai-van liikaa.

Siinä sopassahan tuli liottua ihan tarpeeksi jo 1995 ja 2001.

Tätä meitsin lyyrisempää osastoa, joka ei ilmeisesti kiinnosta ketään paitsi mua. No, kun on lanseerannut itsensä nuorena vihaisena naisena, niin ei auta olla hempeä keski-ikäinen. Joka vanhoja muistaa niin auts. Ehkä nää mun kelat vaan on aika latteita silloin kun en raivoa.

Biisi on erinomaisen Katerinen erinomainen Inutile erinomaiselta albumilta 8ème Ciel, mielestäni herran parhaalta.

Uudessa Kulttuurivihkoissa 3/2011 on minulta neljän sivun sarjakuva. Piirsin sitä kovalla kiireellä keväällä ja photoshoppasin yhden kokonaisen työpäivän. Se oli siitä erikoinen päivä, että aamu alkoi lapsivesien menolla. Illalla, lähetettyäni valmiin sarjakuvan, lähdin Kätilöopistolle ja seuraavana iltana syntyi tyttäreni Elviira.

Kävi harvinaisesti. Olen aloittamassa sarjakuvaa yhteen uuteen lehteen, mutta hepä hyllyttivätkin ensimmäisen jakson. Olivat sitä mieltä, että se on ”liian lattea”. Ei tee oikeutta minulle eikä lehdelle.

Itse asiassa, taidan olla samaa mieltä. Tässä tuo hyllytetty platku sarjakuva. Väreistä pidän, mutta onhan tämän idea aika typerä. Itse asiassa, jos ensimmäisessä ruudussa sanottaisiin vaikkapa että jokaisella on se eka kerta tms., sekin selkiyttäisi.

On valitettavan harvinaista saada kustannustoimittamista sarjakuva-alalla. Niinkuin Propagandaministeri toisaalla totesi, ei niin suurta suomalaista kirjailijaa, ettei hänen tekstiään kustannustoimitettaisi eikä niin kokematonta suomalaista sarjakuvapiirtäjää, että häntä neuvottaisiin. Tähän joku kommentoi, että sarjakuvia on vaikeampi toimittaa kuin tekstiä. Minusta tämä on kukkua. Turhaa oman alan mystifiointia taas. Kuvia on vain piirrettävä uudestaan, ihan arkeahan se on. Tai sitten on toimitettava lukukelpoinen kuvakäsikirjoitus. Mitäpä sitä ei tekisi saavuttaakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen.